Koiteli on ainutlaatuinen, lähes luonnontilainen koskialue Oulussa, Kiimingin kaupunginosassa, vain noin 25 kilometriä kaupunkikeskustasta Kuusamon suuntaan.
Koiteli on maakunnallisesti arvokas matkailunähtävyys, jolla on myös kulttuurihistoriallinen arvonsa. Sen maiseman erityisarvot perustuvat jokiuomien, koskien, saarien, rantojen ja luonnon erityispiirteisiin.
Koitelissa arvioidaan käyvän vuosittain jo noin 80 000 kävijää. Koitelissa voi kokea luonnonkauneuden, retkeillä, uida, kalastaa, viettää vapaa-aikaa rantakalliolla ja nauttia piknikiä taukopaikoilla. Kohisevat kosket antavat elämyksiä eritasoisille melojille.
Sijainti
Kiiminki sijaitsee vain noin 25 kilometrin päässä Oulun keskustasta.
Autoillen löydät Koiteliin ajamalla Oulu-Kuusamo valtatietä numero 20. Kiimingin keskustan liikennevaloista käännytään kohti Ylikiiminkiä ja Koitelinkoskia. Opaste Koitelinkosket 4 km johdattaa perille ja Koitelin parkkipaikka löytyy tien vasemmalta puolelta.
Toinen reitti kulkee Kiimingin keskustan pohjoispuolelta Purontietä (tie nro 18717) pitkin. Ajetaan noin 5 km, kunnes oikealle osoittaa pieni tienviitta Pohjois-Koiteli. Parkkipaikalta on noin 300 metrin kävelymatka Sahasaareen. Huomaathan, että tällä puolella vain hyvin pieni parkkialue.
Polkupyörällä matka Kiimingistä Koiteliin taittuu noin 20 minuutissa.
Paikallisliikenteen bussilla (linja 35) pääsee Oulusta Kiiminkiin sujuvasti, katso aikataulut täältä www.oulunjoukkoliikenne.fi
Klikkaa kartta isommaksi:
Palvelut
Koitelin ulkoilu- ja virkistysalueella voi kalastaa, meloa, uida, paistaa makkaraa, samoilla luonnossa tai vain nauttia luonnosta ja kosken kuohuista. Koitelin luonto on herkkä ja karu, joten toivomme, että kunnioitat luontoarvoja. Kesäaikaan mantereen puolella palvelee jäätelökioski ja Sahasaaressa kahvila Koitelin Tunnelmatupa.
- Vie roskat roskiin, tumpit tuhkakuppeihin ja pullot ja tölkit mennessäsi.
- Pysyttele merkityillä poluilla ja nuotiopaikoilla.
- Koitelissa on seitsemän vapaasti käytettävissä olevaa nuotiopaikkaa.
- Puita saa noutaa saaren etelänpuoleisen parkkipaikan liepeillä olevasta puuvajasta.
- WC:t ovat pääparkkialueen tuntumassa ja Tunnelmatuvan aukioloaikoina myös Sahasaaressa.
Koiteli elää ry. on perustettu elävöittämään Koitelin alueen kulttuuritoimintaa. Yhdistyksen merkittävin tapahtuma on joka kesäinen Koiteli Elää #suomenkauneinfestivaali.
Go Arctic Events järjestää Koitelissa koskenlaskua, koskiuintia, työhyvinvointipäiviä sekä monia muita ohjelmapalveluja ja pyörittää lisäksi Sahasaaren kesäkahvilaa, Uittokämpän kokous- ja illanviettotilaa sekä Koskikipparin saunaa.
Koiteli Residenssissä voi majoittua, järjestää kokouksia, saunoa tai vain viettää kiireetöntä aikaa ja antaa tilaa ajatuksille. Kodikkaassa ympäristössä on mukava hemmotella ja tarjota erilaisia kokemuksia läheisille, asiakkaille tai muistaa yrityksen henkilöstöä ja yhteistyökumppaneita.
Backwood Action on ohjelmapalveluyritys, joka tarjoaa asiakkaille elämyksiä luonnossa liikkuen, oli mielessä sitten parin tunnin retki Kiiminkijoella tai useamman vuorokauden kestävä opastettu ohjelma Oulun ja Lapin alueella.
Kiiminkijoki ry esittelee Kiiminkijoen tapahtumat, aktiviteetit ja palvelut.
Koitelin Tunnelmatupa
Koitelin Tunnelmatupa sijaitsee Koitelin sydämessä, Sahasaaressa, kahden kauniin kosken keskellä. Tuvalle pääsee kahdesta suunnasta siltoja pitkin. Kesäkahvila Tunnelmatuvalta myydään virvokkeita, jäätelöä, pannaria, postikortteja, kalastuslupia Kiiminkijoelle ja grillimakkaraa, jota voi paistella Tuvan tunnelmallisella avotulella tai ulkotulilla.
Kahvila palvelee toukokuusta syyskuulle kelien mukaan. Aukiolotiedot päivitetään Tunnelmatuvan kotisivuille sekä Facebookiin. Muina aikoina Tunnelmatupa on varattavissa yksityiseen kokous- ja juhlakäyttöön sekä muihin illanistujaisiin tai vaikka osaksi isompaa tapahtumaasi. Tuvalla on videotykki ja valkokangas sekä wlan-yhteys.
Koitelin Tunnelmatuvan toiminnasta vastaa Go Arctic Oy, joka tuottaa Oulun ja Koitelin alueella monipuolisia ohjelmapalveluja ja tapahtumia. Tutustu täällä: www.goarctic.fi
Tunnelmatuvan varaustiedustelut puh. 08 415 277 70 (arkisin klo 09-17) tai info@goarctic.fi. Tunnelmatuvan omat sivut www.koitelintunnelmatupa.fi ja Facebookissa
Kalastusluvat
Kiiminkijokialue soveltuu hyvin rannalta tapahtuvaan uistin- ja erityisesti perhokalastukseen kevyillä heittokalastusvälineillä. Kiiminkijoella on käytössä yhteisviehelupa, joka oikeuttaa kalastamaan perholla ja uistimella kaikkia kalalajeja koko joen pääuomassa Puolangan Kivarinjärvestä Haukiputaan jokisuulle asti yhteensä noin 170 kilometrin matkalla. Verkkokalastus, mato-onginta ja pilkkiminen sekä ravustus on kiellettyä.
Lupamyynti:
kalastusluvat.kalapaikka.net
Kiimingin Grilli
Lähi-ABC Kiiminki
Koitelin Tunnelmatupa
Lupahinnat: 10e/vrk, 20e/vko, 45e/koko kausi. Alle 12-vuotias ei tarvitse lupaa. 18-64 vuotiaalla pitää olla lisäksi voimassa valtion kalastonhoitomaksu.
Tarkempia tietoja kalastusalueesta, saaliskaloista, rauhoitusajoista ja luvista sekä vinkkejä hyville apajille löydät täältä: www.kiiminkijoki.fi
Tapahtumalava
Koitelin Sahasaaressa on tapahtumalava, jota vuokrataan erilaisiin käyttötarkoituksiin. Onko sinulla tapahtumaidea tai ohjelma, jolta puuttuu näyttämö? Ota meihin yhteyttä!
Tulevat tapahtumat Sahasaaressa näet sivuston kalenterista.
VARAUSTIEDUSTELUT:
Go Arctic! asiakaspalvelu (ark 09-17)
08 415 277 70 tai info@goarctic.fi
Matkailuneuvonta
Oulun kaupungin matkailuneuvonta sijaitsee Oulun keskustassa. Matkailuneuvonnasta saat monenlaisia käytännön neuvoja ja vinkkejä vierailullesi Oulussa. Matkailuneuvonnan ammattitaitoiset matkailuneuvojat kertovat ajankohtaiset tiedot kaupungin tapahtumista, majoituspaikoista ja ravintoloista, nähtävyyksistä ja parhaista käyntikohteista.
Matkailuneuvonnassa on käytettävissä asiakastabletti, avoin langaton verkko panOulu ja älypuhelinten latauspiste. Voit tutustua esitteisiin sekä teemallisiin kävely- ja pyöräilykarttoihin. Oulu Shopista saat ostettua muistoja ja tuliaisia matkaltasi.
Hallituskatu 36B, Business Asema
90100 Oulu
touristinfo@ouka.fi
+358 8 558 41330
Koitelin aluekartta
Tapahtumat
Tapahtumat 2021:
Kiitos kesästä! Syksylle ei ole yleisötapahtumia.
Koitelin luonto
Koitelin kalliot
Koitelin kvartsiitti-konglomeraattimuodostuma on iältään 2093 miljoonan vuoden vanhaa varhaisproterotsooista kalliota. Koitelissa kvartsiitti-konglomeraatti muodostumaa lävistää vielä hieman nuoremmat gabrot (1873 miljoonaa vuotta). Kallioperä on lisäksi liikkunut, joten siinä on ruhjeita ja siirroksia, jopa Koitelin koskissa on nähtävissä siirrosvyöhykkeitä.
Kvartsiitti on lujaa ja kulutusta kestävää kiveä, mutta silti viimeisten jääkausien aikana, 30 000–10 000 vuotta sitten, valtavan, kilometrejä paksun jäämassan alla kallionpinta silottui jäätikön pohjalastissa kulkeutuvan kiviaineksen vaikutuksesta. Näin syntyivät silokalliot, joita voimme nyt ihastella.
Erilaiset uurteet, joista voidaan katsoa jäätikön liikesuunta, syntyivät jäänpohjassa olleista kivistä, jotka raapivat kiveä jään liikkuessa hitaasti, mutta varmasti eteen- tai taaksepäin, riippuen oliko jääkauden aikana menoissa lämmin- vai kylmäkausi. Koitelista voi uurteiden perusteella erottaa kahden eri jäätikön liikesuunnat: vanhempi länsi-itä suuntaisesti kulkeva ja nuorempi luode-kaakko suunta. Uurteiden suuntia voi itse tutkia kompassin avulla.
Kasvillisuus ja maaperä
Koitelin kasvimaailma on varsin moni-ilmeinen. Kallionrakojen niukka, mutta koristeellinen sammal-, sara- ja varpukasvillisuus vaihtuu toisaalla pieniin mänty- ja kuusimetsiköihin, toisaalla mitä rehevimpiin lehtojuotteihin tai aurinkoisiin ketolaikkuihin. Kosken partaalla ja suvannoissa kukoistavat punaiset rantakukat ja valkokukkaiset sätkinlautat.
Harvinaisiakin lajeja alueen yli kahdensadan kasvilajin joukossa on, kuten Sahasaaren keto- ja ahonoidanlukot. Ketonoidanlukot piileskelevät matalaruohoisella kalliokedolla joskus vuosiakin näkymättömissä, mutta kesän ollessa niille sopivan kostea ja lämmin nousevat jopa satapäisenä joukkona esiin. Niiden versot tosin ovat hyvin pieniä ja kalpeanvihreitä, joten ne jäävät monelta huomaamatta. Noidanlukot ovat ketojen ja pientareiden kasveja, jotka ovat Suomenmaassa ja muuallakin taantuneet ja siksi silmälläpidettäviä.
Maaperältään Koiteli on kalliopaljastumien lisäksi pääosin kallion päällä olevan metrin parin paksuisen moreenipatjan peitossa. Kiiminkijoki on virratessaan mutkitellut ja jättänyt aikojen kuluessa vanhoja jokiuomia, mm. Koitelin koskien kaakkoispuolella. Myös soraa, hiekkaa ja silttiä tavataan Koitelin rannoilta. Nämä ovat kuitenkin pääosin Kiiminkijoen kuljettamia ja kerrostamia muodostumia.
Historia
Koiteli - nimi voidaan sanoa kohtuullisella varmuudella olevan saamelaisperää ja tarkoittavan keskellä olevaa. Koitelin historiassa nousevat esiin eri aikakausina kukoistaneet teollisuus, matkustaminen, kauppa sekä ihmisen perimmäinen vietti kokoontua yhteen. Koiteli on aina ollut Kiiminkijoen keskus ja merkittävä etappi, johon kuuluvat palvelut ja pysyvä toiminta. Alue on aina ollut enemmän kuin luontokohde ja sitä leimaa ihmisen ja luonnon pitkään jatkunut vuorovaikutus.
Noin 5 000 vuotta sitten meren laineet huuhtelivat Koitelin rantoja paikassa, jossa Kiiminkijoki tuolloin purkautui mereen. Rantaviiva oli varsin mutkikas ja pieniä saaria tai luotoja runsaasti, varsinkin pohjan puolella olevassa suuremmassa merenlahdekkeessa. Saaret ja luodot olivat oivia paikkoja kalojen kutuun ja hylkeille; nuo ryhmät taas olivat sen ajan ihmisen ravintolähteitä metsän riistan ohella. Ei siis ihme, että ensimmäiset merkit ihmisten oleskelusta Kiimingissä liittyvät Koitelin rantamiin.
Alueelta on tehty kvartsilöydöksiä, kivilatomuksia ja asuinpaikkojen pohjia mutta myös arkieloon liittyneitä kiviesineitä: poikkiteräinen kirves ja tuura. Maan kohotessa merenranta loittoni ja Kiiminki jäi hiukan syrjään, sillä myös Iijoen Kierikin alue ja Oulujoen rantamat tarjosivat hyviä asuinpaikkoja. Kesti kauan ennen kuin ihminen asutti Koitelin lähialueita pysyvästi, todennäköisesti vasta 1500-luvulla. Jokivarsi säilyi nautinta-alueena, rantamille ei rakennettu. Näin Koitelissakin. Saaria käytettiin eläinten laitumina, mutta peltojakaan ei matalakunttaisiin saariin tehty. Poikkeuksen muodostaa nykyiseen Pikkusaareen eli Peltosaareen varsin myöhään tehty perunapelto. Yläjuoksun suurimpia saaria, Myllysaarta ja Tulisaarta käytettiin perimätiedon mukaan kesäisin jo varhain väliaikaisina hautausmaina, koska matka lähimpään kirkkotarhaan oli hankala.
Lähes koko 1800-luvun Koitelin koskien voima oli valjastettu sahan käyttöön. Sahauksen loputtua Koiteliin suunniteltiin voimalaitosta. Koiteli on aina ollut paikkakuntalaisten virkistäytymispaikka. 1950-luvulta lähtien virkistyskäyttöä on kehitetty rakentamalla mm. saaria yhdistäviä siltoja.
Koitelin vanha kartta, klikkaa isommaksi: